Category

Meander

“Meander on kuin veistos”, sanoo Meanderin arkkitehti Pentti Kareoja

By | Meander | No Comments

Arkkitehti Pentti Kareoja pitää Meanderia kansainvälisestikin poikkeavana asuinrakennuksena. Huomionarvoista hänen mielestään on, että talo on suunniteltu nimenomaan kyseiselle tontille: rakennuksen käärmemäinen muoto mahdollistaa paljon yllättäviä näkymiä pihaan, puistoihin ja merelle.

–––

Mikä tekee Meanderista poikkeuksellisen?

– Se on asuinrakennus, joka on suunniteltu juuri tuohon paikkaan. Käärmemäinen nouseva muoto ei ole päiväperho, vaan perustuu tontin tiukkaan analyysiin. Muoto synnyttää erilaisia perspektiivejä ja näkymäsuuntia, jotka tarjoilevat yllättävän paljon yllättäviä näkymiä ympäristöön, kuten merelle.

– Meander on yksiaineinen veistos, joka samanaikaisesti pyritään tekemään mahdollisimman toimivaksi ja niin että asunnot ovat mukavia. Uskon, että lopputulos tulee olemaan hieno.

Miltä tuntuu suunnitella talo Töölöön?

– Arkkitehdille se on kunnia, koska kaupunginosassa on niin vähän vapaata maata enää. Sinne ei synny uusia rakennuksia, varsinkaan asuinrakennuksia.

– Se että yksi harvoista jäljellä olevista tonteista käytetään näin hyvin, on hatunnoston arvoinen asia.

– Joskus voidaan rakentamalla pilata tai heikentää lähtötilanne, mutta kun arkkitehtuurin tehtävä on synnyttää parempi lopputulos kuin lähtökohta niin Meanderissa on kaikki eväät siihen olemassa.

”Kun asiakas sanoo kiitos suoraan sydämestään, silloin tietää onnistuneensa”, sanoo Meanderin kiinteistönvälittäjä Tarja Marjosola

By | Meander | No Comments

Töölöön rakennettavan Meanderin asuntoja myy Huoneistokeskuksen kiinteistönvälittäjä Tarja, jolle Töölö on rakas. Tarjan tie vie usein kahden pikkukoiran kanssa Seurasaareen sekä Hakasalmen huvilaan, jossa on hauska kuvitella millaisia juhlia Aurora Karamzin, 1800-luvun suurnainen, mahtoi siellä järjestää.

Milloin olet tyytyväinen työhösi?

– Asiakkaan aidot kiitokset, jotka tulevat suoraan sydämestä, ovat paras palaute.

– Ja kun asiakkaat suosittelevat eteenpäin ystävilleen ja perheenjäsenille. Kivalta tuntuu, kun on ensin palvellut isovanhempia, sitten vanhempia ja nyt saa auttaa nuoria muuttamaan yhteen. Se on sellainen hyvän kehä.

Vierailemisen arvoiset paikat Töölössä?

– Minulla on kaksi pikkukoiraa, jotka kuljettavat eri paikkoihin. Siksi tulee tutustuttua kaupunkiluontoon.

– Ihan parasta on mennä piknikille, esimerkiksi Seurasaari on minulle sellainen sydänkäpynen. Varsinkin keväällä kun alkavat vuokot ja lemmikit kasvaa ja kevät tuoksuu, linnut laulavat ja liikenne kuuluu vain taustahuminana. Se on vanhoine mielenkiintoisine rakennuksineen hieno paikka.

– Kun seisoo Hakasalmen huvilan intiimissä tilassa ja katselee ympärilleen, on mielenkiintoista kuvitella miten Aurora Karamzin järjesti juhlia ja eli siellä arkeaan. Ja miten nykyään huvilaa ympäröi modernit rakennukset, kuten Finlandia-talo ja Musiikkitalo, ja toisella puolella kulkevat ratikat ja toisella junat. Tykkään paikasta valtavasti.

“Meander on poikkeus koko Helsingin mittakaavassa”, sanoo Meanderin kiinteistönvälittäjä Tarja Marjosola

By | Meander | No Comments

Valo on ollut suunnittelun lähtökohtana Töölöön rakennettavassa Meanderissa. Arkkitehti Steven Holl halusi suunnitella lasitetun rakennuksen, joka muuttaa ulkomuotoaan sen mukaan miten valo osuu siihen eri vuorokauden ja vuodenaikoina. “Koska viimeksi on maailmankuulu arkkitehti suunnitellut Helsinkiin asuinrakennuksen”, ihastelee Tarja, joka toimii kiinteistönvälittäjänä Huoneistokeskuksessa.

 

–––

Miten Meander poikkeaa Töölön muista rakennuksista?

– Aivan totaalisesti!
– Meander on poikkeus koko Helsingin mittakaavassa. Milloin on viimeksi maailmankuulu arkkitehti tullut tekemään asuinrakennusta tänne?
– Steven Holl kertoi Meanderin suunnittelun lähteneen siitä, miten valo osuu rakennukseen eri vuoden- ja vuorokauden aikoina ja muuttaa sitä. Kun Meander valmistuu, on todella mielenkiintoista nähdä tämä.
– Viime syksynä Lontoossa ihastelin taloa, jonka julkisivun lasipinta oli loivasti aaltoileva. Sattui olemaan aurinkoinen päivä ja lasiin heijastui ympäröiviä rakennuksia sekä myös pilvien massa ja sininen taivas. Lasiseinä muuttui omaksi elementikseen. Se oli upea wow-kokemus.
– Miten lasipinta heijastaa, miten rakennus elää valon ansiosta, se tulee olemaan upea.
– Rakennuksen poikkeuksellisesta muodosta johtuen jokainen Meanderin asunto on persoonallinen sellaisenaan jo ennen kuin asukas tekee siitä omannäköisensä.
– Kaikkiin asuntoihin kuuluu oma parveke. Ajatellen Suomen lyhyttä kesää asuntojen saama valon määrä on maksimoitu niin suureksi kuin mahdollista juuri rakennuksen muodon ansiosta.

“Meander on humoristin ja visionäärin työtä”, sanoo Meanderin arkkitehti Pentti Kareoja

By | Meander | No Comments

Arkkitehti Pentti Kareoja kertoo yhteistyöstä Meanderin palkitun pääarkkitehti Steven Hollin kanssa. “Projektin kansainvälisyys tuulettaa ja laajentaa omaa ajattelua”, Kareoja sanoo.

Millaista on yhteistyö pääarkkitehti Steven Hollin kanssa?

”Äärimmäisen hauskaa mutta myös vaativaa. Stevenhän on iso humoristi ja pidän hänestä muun muassa sen takia. Lisäksi hän on loistava arkkitehti, visionääri ja kokeilija.”

”20 vuotta sitten minulla oli tilaisuus vierailla Hollin toimistossa. Nyt on ollut kiva päästä jatkamaan juttua siitä mihin silloin jäätiin. Vuosikymmenet muuttuvat mutta miehet pysyvät samoina. Ehkä tämä kuvaa myös alan pitkäjännitteisyyttä ja sitä, että hyvät ideat ovat aina ajankohtaisia.”

”Kansainvälinen porukka tuottaa monenlaisia näkemyksiä ja oma arvomaailma saa siinä kyytiä.”

”Hollin toimisto ottaa vahvasti kantaa muun muassa materiaalivalintoihin, värimaailmaan ja lasipinnan yksityiskohtiin. Me haemme tarjolla olevista vaihtoehdoista parhaat.”

”Tämän hankkeen taiteilija on Steven Holl. Meidän tehtävä on järjestää maalintekopaikkoja ja avittaa lopputulosta olemaan mahdollisimman pitkälti alkuperäisen vision mukainen.”

Miten kaavoitusvirkamies lahjotaan? Vastaajana Meanderin hankekehitysjohtaja Jouni Kekki

By | Meander | No Comments

Virkamiesten lahjominen on vaikeaa, nauraa hankekehitysjohtaja Jouni Kekki. Onneksi vanha vastakkainasettelu eri osapuolten välillä on hälventynyt. Nykyään virkamiehetkin näkevät, että kaavoituksessa on kyse yhteistyöstä, jossa haetaan sellaista ratkaisua, joka hyödyttää kaikkia: kaupunkia, sen asukkaita ja rakennuttajaa.

–––

– Kyllä virkamiesten kanssa pitää olla suora ja rehellinen. Virkamiehissä on tapahtunut vuosien varrella kehitystä. Hekin näkevät, että kaavoitus on yhteistoimintaa, Kekki sanoo.

– Yleensä hankkeita työstetään meidän palkkaaman konsultin kautta, varsinkin alkuvaiheessa esimerkiksi viitesuunnitelmia tehden. Molemmin puolin – niin virkamiehet kuin me – tuodaan esiin ne omat näkökulmat, jotka on syytä huomioda hankkeessa. Näiden eri näkökulmien yhteensovittamisesta on hankkeiden kehittelyssä kyse, että saadaan aikaan molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, Kekki kertoo.

“Naapuruston epäluulojen hälventäminen on tärkeää”, sanoo hankekehitysjohtaja Jouni Kekki

By | Meander | No Comments

Meanderin hankekehitysjohtaja Jouni Kekin intohimo kaavoitukseen oli läsnä jo lapsuuden leikeissä: kotipihan hiekkalaatikko oli ydinkeskusta, jonka ympärille kaupunkia rakennettiin. Keskeisenä tulevaisuuden trendinä rakennushankkeissa Jouni näkee alueen ihmisten osallistamisen: mitä enemmän tietoa ja omia odotuksia ja toiveita jaetaan eri osapuolten välillä, sitä enemmän pelot hälvenevät ja sitä vahvemmin hanke tuntuu “ikiomalta” myös alueen ihmisten mielestä.

Mikä nousee tulevaisuuden trendiksi rakennushankkeissa?

– Vuorovaikutteinen osallistaminen. Sillä saadaan lisättyä tietoisuutta hankkeesta ja samalla pelkotiloja karsittua. Varsinkin kun otetaan asukkaiden toiveet huomioon, tällainen edesauttaa hankkeen hyväksymistä.

– Olin mukana Myyrmäen keskustan hankkeessa, jonka yhteydessä järjestettiin speak room -tilaisuuksia. Niihin kerättiin yhteen ympäristön asukkaat, alueen yrittäjät, viranomaiset sekä hankkeen edustajat. Ihmisille esiteltiin hanke eri kanteilta. Vaikka alkuun moni olivat epäileväinen hanketta kohtaan, tunne hälveni tilaisuuksien mittaan ja ihmiset suorastaan innostuivat että ”tästähän tulee hieno”.

Miten Meanderin hanke ottaa naapuruston huomioon?

– Hälvennetään pelkoja. Ensireaktiona pelko on ymmärrettävä, koska Meander on valtava rakennus keskelle naapurustoa.

– Olen tavannut kaikki naapuritaloyhtiöiden edustajat ja kertonut avoimesti, minkälaisesta hankkeesta on kyse ja missä vaiheessa ollaan. Minun kanssani tapaamisissa on ollut mukana myös arkkitehti, joka on osannut kertoa projektista vähän eri näkökulmasta.

– Ja koska joudumme hankkeen edetessä menemään vähän kaikkien tontille, sitä täytyy jollain tapaa kompensoida naapureille.

“Nautin Meanderissa erityisesti hankkeen haastavuudesta”, sanoo hankekehitysjohtaja Jouni Kekki

By | Meander | No Comments

Hankekehitysjohtaja Jouni Kekin kipinä rakentamiseen syttyi jo lapsena: pikkupoikana hän piirsi ruutuvihkot täyteen suurten asuntojen yksityiskohtaisia pohjapiirroksia. Vuosikymmenet rakennusalalla ovat näyttäneet miten virhe suunnittelussa johtaa koko ketjun epäonnistumiseen. “Hankkeiden menestyksellisyys varmistetaan nappaamalla parhaat suunnittelijat”, Jouni sanoo. Siksi Helsingin Töölöön rakennettavassa Meanderissa suunnittelu on keskeisellä sijalla.

Elämänfilosofiasi?

”Olen aina lähtenyt siitä, että mitä vastaan tuleekaan niin sen kanssa pärjätään.”

Ensimmäinen rakentamiseen liittyvä muistosi?

”Lapsena tykkäsin piirtää asuntojen pohjia eli kiinnostus alaan syntyi arkkitehtuurin kautta. Minulla oli ruutuvihko, johon hahmottelin isoja kämppiä. Vielä isompia kuin nämä Meanderin asunnot.”

Miten työ on opettanut sinua?

”Epäonnistuneita hankkeita osuu väistämättä kohdalle kun tekee vuosikymmeniä töitä. Niistä on syytä ammentaa oppia. Esimerkki saneerauspuolelta: vanhaan taloon suunniteltiin putkilinja, joka kulki ihan miten sattuu, pahimmillaan otsan korkeudella. Ja se toteutettiin! Tällaiset esimerkit opettavat että suunnitteluun kannattaa panostaa ja käyttää parhaita osaajia. Samoin työmaaorganisaation osaaminen pitää varmistaa.

Minkälaisia haasteita Meanderiin liittyy?

”Talon muoto ja lasinen julkisivu. Muodoltaan Meander on hyvin epätyypillistä asuntorakentamista ja siksi se vertautuu pikemminkin julkisrakentamisen hankkeeseen. Lasinen julkisivu vaatii yhteensovittamista suomalaisen ilmaston ja käyttötottumusten kanssa.”

Mikä hankkeessa on tyydyttävintä?

”Juuri haastavuus. Että ollaan tekemässä Meanderista tuotetta, joka on sekä asiakkaiden näkökulmasta haluttava että kustannustehokas, laadukas ja hyvä rakennus.”

“Biohajoava lamppu on esimerkki Meanderin ekologiasta”, sanoo arkkitehti Steven Holl

By | Meander | No Comments

Funktionaalisuus ja ekologia ovat arkkitehti Steven Hollille tärkeitä arvoja. Hän nostaa Meanderista esiin muutaman kiehtovan yksityiskohdan, joissa arvot näkyvät käytännössä: ovenkahvan ja lampun.

–––

”Olen työstänyt Meanderiin rakennuksen muotoisia ovenkahvoja, jotka on tarkoitus valaa pronssista. Pronssi on ihana materiaali. Toinen materiaalivaihtoehto voisi olla messinki”, sanoo Steven Holl.

”Pidän luonnoksen muodosta. Lisäksi se on myös funktionaalinen”, Meanderin Suomen arkkitehti Pentti Kareoja huomauttaa.

Holl nyökkää.

”Totta. Olen myös hahmotellut julkisia tiloja varten lampun. Kupu on tehty maissitärkkelyksestä, joka on täysin biohajoavaa materiaalia.”

”Itse lamppu on led-valo, joka antaa suurimman hehkun vähimmällä energialla. Se on hyvä esimerkki ekologisesta suunnittelusta. Siinäkin toistuu Meanderin aaltoileva muoto”, Holl sanoo.

”Meander on kuin tulevaisuuden utopia”, sanoo arkkitehti Steven Holl

By | Meander | No Comments

Meanderin arkkitehti Steven Holl näkee rakennuksen meditatiivisena mielentilana, joka pysäyttää ihmettelemään luonnon yksityiskohtia. Kansainvälisesti arvostettu Holl ei katso edustavansa mitään tiettyä tyylisuuntaa. Kaikkien hänen suunnittelemiensa projektien sijainti ja olosuhteet, kuten sää, ovat aina ainutlaatuisia, siksi jokainen rakennus on uniikki.

Miten Meanderin projekti alkoi?

Voitimme suunnittelukilpailun vuonna 2006. Yhtäkkiä vuonna 2008 talous romahti ja projekti haudattiin poytälaatikkoon ja unohdettiin sinne. Luojan kiitos ihme tapahtui ja se käynnistettiin uudestaan.

Miten kuvaisit Meanderia?

Meander on eräänlainen mietiskelevä mielentila. Se on ”pysähdy hetkeksi ja haistele ruusuja” -asenne sen sijaan, että kuljet läpi elämäsi suoraviivaisesti ikään kuin tietäisit mitä olet tekemässä. Meander on jotakin meditatiivisempaa.

Jos Meander olisi tarinan maailma, millainen tarina se olisi?

Tarina kertoisi pienestä utopiamaailmasta tulevaisuudessa, jossa talon asukkaat elävät herkkävireisesti sopusoinnussa luonnon kanssa. Meanderilaiset olisivat onnellisia nähdessään perhosen, kilpikonnan tai sammakon, ja he tuntisivat jokaisen eläimen historian ja sen yksityiskohdat. Maailma olisi täynnä satuja ja faabeleita, kuten Aisopoksen Jänis ja kilpikonna tai Grimmin Sammakkoprinssi.

Mihin vertaisit Meanderia?

Minun arkkitehtuurini ei ole sidottu mihinkään tyylisuuntaan tai muotivirtaukseen. Esimerkiksi nykyään kaikilla on farkkujensa polvessa reikä. Minä en aio leikata omia farkkujani! Jokainen talo, jonka suunnittelen, on aina erilainen. Kunkin rakennuksen sijainti ja olosuhteet, kuten sää, ovat aina ainutlaatuisia. Siksi en enää koskaan suunnittele toista Meanderin kaltaista rakennusta. Meander on ainoa laatuaan.

”Kaunis ympäristö tekee ihmiselle hyvää”, sanoo sisustussuunnittelija Kirsi Valanti

By | Meander | No Comments

Töölöön kohoavan Meanderin sisustustyyli on alallaan arvostetun Kirsi Valantin käsialaa. Suunnittelua on inspiroinut rakennuksen ainutlaatuinen muoto. Kirsi näkee, että tulevaisuudessa ihmiset luovat koteihinsa entistä henkilökohtaisempia maailmoita.

Kerro joku muisto, jossa näkyy kiinnostuksesi estetiikkaa kohtaan.

Isäni piirsi taloja ja kesämökkejä, vaikkei arkkitehti ollutkaan. Alakouluikäisenä piirsin hänen kanssaan mökin kummitädilleni. Muistan myös olleeni innokas tapetoija. Ja äidin kanssa järjestin juhlia ja tykkäsin kattaa. Olen kasvanut sellaiseen, ei minusta olisi voinut muuta tullakaan kuin tällainen taiteilija.

Kuvaile Meanderin sisustustyyliä.

Olen koettanut löytää kolme sisustusmaailmaa jotka kunnioittaisivat rakennuksen ainutlaatuisuutta.

Ensimmäinen niistä on Sumu, joka sopii varsinkin lofteihin. Sen ilme on tumma ja tavallisuudesta poikkeava: tummempaa parkettia, keittiössä mustaa, kylpytilan laatoissa betonisävyä. Tyyli sopii rohkeille, ennakkoluulottomille ja arkkitehtuuria kunnioittaville.

Toinen on Pouta, joka edustaa klassista tyyliä: tammea ja valkoisen sävyjä. Tämä sopii ihmiselle, joka on jo kokeillut kaikkea tai lähtökohtaisesti ajattelee, että perusasiat toimivat parhaiten.

Kolmas on Usva, jota voisi luonnehtia pehmeäksi ja utuiseksi. Vaikutelma syntyy kun valkokuullotettuun tammeen yhdistetään harmaan sävyjä. Yleisilme on suloinen, ja voisin kuvitella, että moni nainen pitää siitä.

Mikä on sisustuksen tulevaisuus?

Mennään yhä yksilöllisempään suuntaan. Kun on valtavasti vaihtoehtoja mistä valita, on mahdollista toteuttaa omia unelmiaan ja luoda henkilökohtaisia maailmoja.

Miksi sisustuksella on väliä?

Kaunis ympäristö, kuten luonto meidän ympärillämme, tekee ihmiselle hyvää. Miksei siis kaunis ja järjestyksessä oleva koti tekisi samalla tavalla hyvää.

Meanderin asunnot myy
Töölön Huoneistokeskus, p. 020 780 3350
Ota meihin yhteyttä!

Huoneistokeskus
Töölöntori, Runeberginkatu 44
00260 Helsinki
p. 020 780 3350
toolo@huoneistokeskus.fi
Thank You. We will contact you as soon as possible.